Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen lähes 12 miljoonaa kiloa käytettyjä vaatteita vuonna 2024. Tämä oli keskimäärin 2,2 kiloa asukasta kohden. Isojen kaupunkien vertailussa innokkaimmat vaatelahjoittajat löytyivät Jyväskylästä ja eniten vaatekiloja kertyi Helsingissä. Vaatelahjoituksista saaduilla varoilla UFF tekee kotimaan ilmastotyötä rahoittamalla vaatteiden keräyspalvelun kautta Suomen. Lisäksi säätiö tukee yli 30 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa ja Aasiassa.
Suomalaisten UFF:lle lahjoittamien vaatteiden määrä säilyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna.
– On hienoa, että itselle tarpeettomaksi käyneet vaatteet saavat näin uuden elämän ja luonnonvaroja säästyy. Suomalaiset ovat aktiivisia ja osaavia kierrättäjiä, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen kiittelee.
Isoista kaupungeista Espoossa suurin kasvu
Säätiön vaatekeräys palvelee koko Suomessa, 280 kunnan alueella. Yli 100 000 asukkaan kaupungeista innokkaimmin vaatteita tuotiin keräyspisteisiin Jyväskylässä, 2,5 kiloa per asukas. Kakkoseksi kiri Lahti, jossa asukaskohtaisia keräysvaatekiloja kertyi 2,3. Kolmantena oli Turku, kilomäärän ollessa 2,0 per asukas.
Helsingin kokonaiskeräysmäärä oli Suomen suurin, lähes 608 000 kiloa vuoden aikana. Suurin parannus isoista kaupungeissa nähtiin Espoossa, jossa keräysmäärä nousi 26 %:a ja ylsi yli 356 000 kiloon. Yksi selittävä tekijä on se, että Espooseen on saatu lisää keräyspaikkoja.
Ahkerimmat kierrättäjät löytyivät itäisestä Suomesta: maakunnista innokkaimmin kierrätettiin Etelä-Karjalassa (4,0 kiloa per asukas), Etelä-Savossa (3,4) ja Pohjois-Karjalassa (3,1). Maakunnista hännänhuippuna oli Uusimaa 1,4 kilolla per asukas.
Paikkakunnista ykkösenä asukaskohtaisissa kilomäärissä jatkoi Polvijärvi Pohjois-Karjalassa. Siellä keräysastioihin tuotiin 8,7 kiloa vaatteita asukasta kohti. Toisena oli Imatra 6,4 ja kolmantena Multia 6,3 kilolla. Yleisesti ottaen pienillä paikkakunnilla kierrätetään ahkerammin kuin isoissa kaupungeissa.
Käyttökelpoiset vaatteet eivät jouda silputtavaksi raaka-aineeksi
UFF keskittyy keräämään sellaisenaan uudelleenkäyttöön kelpaavia vaatteita. Käyttökelpoisuuden arviointi voi kuitenkin joskus olla hankalaa. Lahjoituksen soveltuvuutta keräykseen ei tarvitse ratkaista itse: vaatteet kannattaa laittaa UFF:n keräykseen. UFF huolehtii vaatteiden ohjaamisesta lajitteluun ja uudelleenkäyttöön.
– Ympäristölle on aina paras vaihtoehto, että vaatteet päätyvät sellaisenaan uudelleen käytettäviksi. Edelleen turhan paljon käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen tai sekajätteeseen, Töyrynen sanoo.
Tekstiilien elinkaaren jatkuminen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vähentää ympäristökuormitusta ja hillitsee ilmastonmuutosta, koska ei tarvita ympäristöä kuormittavaa uutta valmistusprosessia.
VUODEN 2024 VAATEKERÄYSTILASTOT
TOP 10 vaatekeräys kaupungeittain
- Helsinki 607 720 kiloa
- Oulu 406 339
- Turku 400 601
- Tampere 373 964
- Jyväskylä 363 364
- Espoo 356 513
- Lappeenranta 278 855
- Lahti 275 103
- Kouvola 229 035
- Joensuu 227 181
TOP 5 vaatekeräys asukasta kohden yli 100 000 asukkaan kaupungeissa
- Jyväskylä 2,5 kiloa per asukas
- Lahti 2,3
- Turku 2,0
- Oulu 1,9
- Tampere 1,5
TOP 5 vaatekeräys asukasta kohden koko Suomessa
- Polvijärvi 8,7 kiloa per asukas
- Imatra 6,4
- Multia 6,3
- Ylivieska 5,3
- Nivala 5,2
TOP 5 vaatekeräys asukasta kohden maakunnittain
- Etelä-Karjala 4,0 kiloa per asukas
- Etelä-Savo 3,4
- Pohjois-Karjala 3,1
- Kainuu 2,9
- Kanta-Häme 2,9
