Vammaisten lasten koulunkäynnin esteet eivät aina liity vain fyysisiin haasteisiin – suurin este voi olla asenteissa. Vammaisten ihmisten elämän parantaminen on yksi tärkeistä tavoitteista UFF:n kehitysyhteistyöhankkeissa. Yhteistyö Vammaiskumppanuus ry:n ja paikallisten järjestöjen kanssa auttaa murtamaan tabuja ja rakentamaan aidosti yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutukseen.
– Kaikki lähtee asenteista. Vielä törmää vanhoihin uskomuksiin, ettei vammaisen lapsen ole turvallista tai tarpeellista käydä koulua. Moni vanhempi on ylisuojeleva ja toisaalta vammaisuuteen liittyy edelleen myös häpeää ja lapsen piilottelua, kouluttaja Susanna Halme Vammaiskumppanuus ry:stä kertoo vammaistyön haasteista kehittyvissä maissa.
Erityisesti vammaisten tyttöjen asema on usein hankala.
– Malawissa vierailimme koulussa, jossa on 800 oppilasta ja 15 opettajaa. Koulussa on ainoastaan 17 vammaista lasta ja heistä vain yksi tyttö. Terveysjärjestö WHO:n arvioiden mukaan noin 16 % globaalista väestöstä on vammaisia henkilöitä eli vain murto-osa vammaisista lapsista on hankealueella päässyt kouluun, ohjelmasuunnittelija Heidi-Maria Helenius Vammaiskumppanuus ry:stä kertoo.
– Koulussa on 15 opettajaa. Opetusryhmät ovat niin isoja, että opettajien on vaikea huomioida hyvin vammaisten oppilaiden tarpeita, Helenius jatkaa.
Tarvitaan siis tietoisuuden lisäämistä kaikilla tasoilla: vanhempien sekä opettajien keskuudessa, kyläyhteisöissä ja päättäjäportaassa.
– Tässä roolimallit ovat tärkeitä: perinteisiä uskomuksia haastaa hyvin se, että ihmiset tapaavat vammaisia henkilöitä, jotka ovat kouluttautuneita ja esimerkiksi asiantuntijatyössä, Helenius sanoo.
Vammaisten lasten koulutien esteenä on usein asenteiden lisäksi arjen käytännön haasteet kuten pitkä, kuoppainen koulutie, ei-esteettömät koulutilat ja sopivien opetusmateriaalien puute.
Parannetaan valaistusta, opetellaan pistekirjoitusta
Susanna Halme kertoo arjen esimerkkejä, miten näkövammaisten koulunkäyntiä voidaan helpottaa.
– Lähes tai täysin sokeilla yleensä suurin oppimisen este on opetusmateriaalit. Koulukirjoja ei aina ole saatavilla pistekirjoituksella tai oppilas ei osaa lukea pistekirjoitusta. Yksi hyvä ratkaisu on äänitetyt oppimismateriaalit.
Susannan mukaan heikkonäköisten koulussa käyntiä voidaan usein helpottaa valaistuksen parantamisella ja sillä, että heikkonäköinen oppilas pääsee istumaan eteen luokassa, lähelle liitutaulua. Koulumateriaalit normaalia isommalla tekstillä ovat yksi hyvä apukeino.
– Liikkuminen on tietysti yksi ratkaistava asia. Onko pitkän koulumatkan kulkeminen turvallista, löytääkö näkövammainen lapsi koulussa paikasta toiseen ja voiko joku opastaa, Susanna jatkaa.
Vammaiskumppanuuden ja paikallisten asiantuntemus onnistumisen avaimia
Vammaisten ihmisten oikeuksien edistäminen kehittyvissä maissa on pitkään ollut yksi keskeinen tavoite UFF:n kehitysyhteistyössä. Tässä tärkeä kumppani on jo vuosia ollut Vammaiskumppanuus ry, joka on asiantuntemuksellaan tukenut paitsi hankkeiden suunnittelua ja toteutumista, myös paikallisia kumppanijärjestöjä kohdemaassa.
Vammaiskumppanuus ry on tällä hetkellä mukana kaikkiaan viidessä UFF:n hankkeessa Mosambikissa ja Malawissa. Näistä ulkoministeriön tukemista hankkeista neljä käynnistyi tämän vuoden alussa ja jatkuu neljä vuotta.
Vammaiskumppanuuden lisäksi paikalliset yhteistyökumppanit ovat avaintekijöitä UFF:n kehitysyhteistyöhankkeissa.
– He tuntevat paikalliset olosuhteet ja haasteet parhaiten, siksi heillä on korvaamaton rooli hankkeiden onnistumisessa, UFF:n kehitysyhteistyöasiantuntija Erkki Kumpula kuvaa.
Oppimisen mahdollisuuksia tytöille ja vammaisille lapsille
Yksi yhteishankkeista on Malawissa koulutushanke, jonka tavoitteena on vahvistaa peruskoulun opettajien osaamista sekä parantaa erityisesti tyttöjen ja vammaisten henkilöiden oppimistuloksia. Käytännön toteutuksesta Dowan piirikunnassa huolehtii paikallinen kansalaisjärjestö DAPP Malawi ja mukana on myös paikallinen vammaisjärjestö FEDOMA.
– On hienoa, että paikalliset toimijat tekevät tällä tavalla tiivistä yhteistyötä. Vammaiskumppanuus ry:n työ tähtää siihen, että suomalaisjärjestöjen osaaminen vammaiskysymyksissä kasvaa ja paikalliset vammaisjärjestöt vahvistuvat. Näin ne pystyvät entistä paremmin työskentelemään vammaisten ihmisten aseman parantamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi, Heidi-Maria Helenius sanoo.
Heleniuksen mukaan Vammaiskumppanuus ry:n tavoite on, että tulevaisuudessa kaikki Suomen rahoittama kehitysyhteistyö huomioi vammaisten oikeudet.
– UFF on näyttänyt tässä jo pitkään hyvää esimerkkiä. On todella hienoa, että kaikissa UFF:n uusimmissa hankkeissa on vahvasti vammaisnäkökulma mukana.
UFF ja Vammaiskumppanuus ry järjestivät toukokuussa 2025 Malawissa koulutustyöpajan paikallisille kumppaneille. Koulutuksen osallistujat ja kouluttajat vierailivat Dowan alueella kahdessa peruskoulussa. Kuvassa opettajia ja koulutukseen osallistujia sekä UFF:n kehitysyhteistyön asiantuntija Erkki Kumpula (toinen vas.), avustaja Anniina Tihumäki (eturivissä neljäs vas.), Susanna Halme (eturivissä viides vas.) ja Heidi-Maria Helenius (takarivissä kuudes vas.).
– Uuden hankkeen alussa on tärkeä pitää vammaiskysymyksiin liittyvä johdantokoulutus paikallisille kumppaneille. Hankkeessa toimivalla henkilöstöllä on oltava riittävä tietotaso koskien vammaisten henkilöiden oikeuksia, kykyjä ja tarpeita sekä ymmärrys vammaisuuteen liittyvistä paikallisista uskomuksista ja ennakkoluuloista. Lisäksi on tärkeää, että hankehenkilöstö tuntee asianmukaisen termistön ja esimerkiksi kykenee tunnistamaan vammaisten henkilöiden kohtaamia esteitä, Heidi-Maria Helenius sanoo.
Kouluvierailu antoi työpajan osallistujille tärkeää tietoa koululaisten arjesta malawilaisessa kyläkoulussa. Koulutustyöpajan ohjelmaan kuului mm. ryhmätöitä.
