Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen käytettyjä vaatteita vuonna 2022 noin 12,3 miljoonaa kiloa, mikä oli keskimäärin 2,3 kiloa asukasta kohden. Suomen suurimpien kaupunkien ahkerimmat vaatelahjoittajat löytyivät Jyväskylästä, jossa keräyslaatikoihin tuotiin 2,7 kiloa vaatteita asukasta kohti. UFF:n keräämillä varoilla tuetaan kehitysyhteistyöhankkeita muun muassa Angolassa, Intiassa ja Mosambikissa. UFF:n tuki kehitysyhteistyölle vuonna 2022 oli noin 2,1 miljoonaa euroa.
Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräysastioihin viime vuonna 12,3 miljoona kiloa vaatteita. Asukaskohtainen keräysmäärä oli 2,3 kiloa. Määrä on 8,3 prosenttia pienempi vuoteen 2021 verrattuna. Asukaskohtaista pudotusta oli siis 200 grammaa eli alle yhden t-paidan painon verran.
– Pandemiavuosien etätyö ja kotoilu vähensivät uusien vaatteiden ostoa. Vastaavasti myös käytettyjen vaatteiden keräysmäärät laskivat hieman. Kilomäärät ovat kuitenkin edelleen korkeita ja suomalaiset aktiivisia ja osaavia kierrättäjiä. Noin 2,5 prosenttia UFF:lle lahjoitetuista vaatteista on uudelleenkäyttöön kelpaamatonta, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen sanoo ja jatkaa:
– UFF:n vaatekeräykseen käyvät lahjoitettavaksi ensisijaisesti kaikki uudelleenkäyttöön sopivat, ehjät ja puhtaat vaatteet. Nyrkkisääntönä on, että hyväntekeväisyyteen voi lahjoittaa sellaisia vaatteita, mitä voisi antaa myös ystävälle. Pysyvästi likaiset, märät, homeiset tai muuten käyttökelvottomat tekstiilit tulee laittaa aina sekajätteeseen, josta ne päätyvät poltettavaksi.
Keräykseen lahjoitetut vaatteet lajitellaan. Jos vaate ei sovellu sellaisenaan uudelleenkäytettäväksi tai kierrätettäväksi materiaalina kuten muovi- ja pahvipakkaukset, se toimitetaan energiapolttoon.
Älä epäröi kierrättää vaatteita - UFF huolehtii lajittelusta
Vuodesta 2025 alkaen EU-direktiivi vaatii, että kaikki kuluttajien poistotekstiilit on erilliskerättävä. Suomessa asiassa ollaan pitkällä, sillä poistotekstiilien erilliskeräys alkaa koko maassa jo tänä vuonna. Poistotekstiilit ovat loppuunkuluneita, mutta kuivia ja puhtaita vaatteita ja kodin tekstiilejä, joita voidaan hyödyntää vielä materiaalina.
Vaikka uusi poistotekstiilien erillinen keräys on merkittävä mahdollisuus tehostaa kierrätysastetta, piilee siinä kuitenkin riski. Poistotekstiilikeräyksen joukkoon ei saisi joutua niitä vaatteita, jotka ovat sellaisenaan uudelleenkäyttökelpoisia.
UFF keskittyy varsinaisesti keräämään sellaisenaan uudelleenkäyttökelpoisia vaatteita. Uudelleenkäytettävyyden arviointi voi kuitenkin joskus olla hankalaa. Jos kuluttaja epäröi lahjoituksen soveltuvuutta UFF:n keräykseen, kannattaa vaate siinäkin tapauksessa tuoda keräysastiaan. Näin varmistetaan, että sellaisenaan käyttökelpoisten vaatteiden elinkaari jatkuu, eivätkä ne joudu poistotekstiilin joukossa vähempiarvoiseen käyttöön raaka-aineeksi. UFF huolehtii lajittelusta ja uudelleenkäyttöön ohjaamisesta.
– Jos olet epävarma, mihin keräykseen viedä vaatteet, ympäristölle on aina paras vaihtoehto, että vaatteet päätyvät sellaisenaan uudelleen käyttettäviksi, Töyrynen sanoo.
UFF:lle lahjoitettujen miljoonien vaatekilojen uudelleenkäyttö säästää vettä, energiaa ja kemikaaleja. Se myös vähentää tekstiilijätteen määrää, hiilidioksidipäästöjä sekä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. UFF:n vuotuinen toiminta vähentää koko yhteiskunnan päästöjä saman verran kuin 30 000 asukkaan suomalainen kaupunki niitä tuottaa.
Isoista kaupungeista Jyväskylässä kierrätettiin ahkerimmin
Säätiön vaatekeräys palvelee koko Suomessa, 280 kunnan alueella. Yli 100 000 asukkaan kaupungeista innokkaimmin vaatteita tuotiin keräyspisteisiin Jyväskylässä, 2,74 kiloa per asukas. Kakkoseksi kiri Lahti, jossa asukaskohtaisia keräysvaatekiloja kertyi 2,44. Helsingissä kilomäärä oli 1,1 per asukas, mutta kokonaiskeräysmäärä oli Suomen suurin, 727 098 kiloa. Espoossa vaatteita kerättiin 1,2 kiloa asukasta kohti ja Vantaalla 0,97 kiloa.
Koko Suomen ykkönen asukaskohtaisissa kilomäärissä oli Polvijärvi. Siellä keräysastioihin tuotiin 6,48 kiloa vaatteita asukasta kohti. Toisena oli Imatra 6,47 kilolla.
TOP 5 asukaskohtainen vaatekertymä vuonna 2022 yli 100 000 asukkaan kaupungeissa
TOP 10 vaatekeräyskilomäärät vuonna 2022
- 1. Jyväskylä 2,74 kiloa per asukas
- 2. Lahti 2,44 kiloa per asukas
- 3. Oulu 2,3 kiloa per asukas
- 4. Turku 2,06 kiloa per asukas
- 5. Tampere 2 kiloa per asukas
- 1. Helsinki 727 098 kiloa
- 2. Tampere 481 838 kiloa
- 3. Oulu 477 106 kiloa
- 4. Turku 400 044 kiloa
- 5. Jyväskylä 393 197 kiloa
- 6. Espoo 341 713 kiloa
- 7. Lahti 292 917 kiloa
- 8. Kouvola 254 832 kiloa
- 9. Vantaa 229 818 kiloa
- 10. Kuopio 229 588 kiloa
Vaatekeräysvaroista hyötyy niin ympäristö kuin kehitysyhteistyökin
UFF keräsi varoja ilmastotyön ja kehitysyhteistyön hyväksi myymällä käytettyjä vaatteita. Säätiö rahoitti vaatteiden keräyspalvelua koko Suomessa ja tuki kehitysyhteistyötä.
Kehittyvissä maissa tuettiin perusopetuksen laadun parantamista, opettajien koulutusta, ilmastonmuutokseen sopeutumista maaseudulla sekä terveyshankkeita. Yhteistyöhankkeita toteutettiin vuonna 2022 Mosambikissa, Intiassa ja Angolassa. Sekä lisäksi tuettiin hankkeita Kongo DR:ssä, Malawissa, Namibiassa ja Zimbabwessa. Kaikkiaan tuettuja hankkeita oli 32, joita rahoitettiin 2,1 miljoonalla eurolla.
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö
Anu Virnes-Karjalainen
Puh. 040 7464451
