Vaatteet lajitellaan uudelleenkäyttöä varten

Keräämme sellaisenaan käyttökelpoisia vaatteita, asusteita ja kodintekstiilejä. Klaukkalan lajittelukeskuksessa lahjoitetut vaatteet lajitellaan sesongin ja käyttötarkoituksen mukaan. Tämän jälkeen vaatteet ohjataan joko myymälöissä myytäviksi, tukkumyyntiin tai Afrikkaan yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi. Huonokuntoiset lahjoitukset kierrätetään materiaalina ja jäte ohjataan energianpolttoon.

Vuonna 2018 vaatteista uudelleenkäytettiin 96,5 prosenttia

96,5%

Vaatteiden uudelleenkäyttö vuonna 2018

  • Varainhankinta: Tukkumyynti 87,1%
  • Varainhankinta: UFF:n myymälät 4,9%
  • Materiaalikierrätys 4,5%
  • Energiajäte 3,5%

Tekstiilien uudelleenkäyttö tarkoittaa tekstiilin käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen, johon se on alun perin suunniteltu. Sellaisenaan käyttökelpoisten vaatteiden uudelleenkäyttö on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, koska se vähentää uusien tekstiilien tuotantoa ja säästää merkittävästi vettä ja kemikaaleja. UFF:n vaatelajittelussa noudatetaan jätelain etusijajärjestystä, joka asettaa jätteen käsittelytoimenpiteet paremmuusjärjestykseen. Tekstiilit tulee ensisijaisesti uudelleenkäyttää ja vasta sen jälkeen hyödyntää energiana.

UFF:lle lahjoitetut tekstiilit lajitellaan tarkkaan mahdollisimman korkean jälleenkäyttöasteen saavuttamiseksi. Vuonna 2018 lahjoituksille saavutettiin 96,5 % jälleenkäyttöaste. Vaatekeräyspalvelun tavoitteena on lahjoitusten uudelleenkäyttöön ohjaaminen vähittäis- ja tukkumyynnin kautta. Säätiö kerää varoja kehitysyhteistyöhön sekä keräyspalvelun ylläpitoon vaatemyynnillä.

UFF:n vaatekeräysmäärästä suurin osa ohjataan uudelleenkäyttöön tukkumyynnin kautta. Tukkuasiakkaita organisaatiolla on paitsi Suomessa, myös Baltian maissa sekä Venäjällä. Vuonna 2018 lahjoitusten valtaosa, 87,1 % uudelleenkäytettiin tukkumyynnin kautta. Suomessa, UFF:n omissa myymälöissä, myydään keräysvaatteiden parhaimmisto. Varainhankintamyymälöiden kautta lahjoituksista uudelleenkäytettiin 4,9 % vuonna 2018. Materiaalina hyödynnettäväksi, esimerkiksi rakennusteollisuudelle räteiksi myytiin 4,5 % vuosittaisesta vaatekeräysmäärästä. Loput 3,5 % hyödynnettiin energiantuotannossa jätteenpolttolaitoksella. Sekä tukku- että vähittäismyynnin tuotto ohjataan ilmasto- ja globaalikehitystyöhön.

Osa lajitelluista, käyttökuntoisista, vaatteista lähetetään yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi Afrikkaan. Afrikassa vaatteet myydään pääosin tukkuasiakkaille. Paikalliset hyväntekeväisyysjärjestöt tukevat käytettyjen vaatteiden myynnista saaduilla tuotoilla useita perus- ja ammattikoulutuksellisia kehitysyhteistyöhankkeita. Tukkuasiakkaat puolestaan myyvät vaatteet paikallisilla toreilla ja käyttävät myyntituoton esimerkiksi lastensa koulutukseen. Pienyrittäjät työllistävät usein itsensä lisäksi myös kaksi–kolme muuta henkilöä.

Tutkimukset osoittavat pohjoismaisten käytettyjen vaatteiden uudelleenkäytön Afrikan maissa tuovan huomattavia ympäristösäästöjä ja luovan tuhansia työpaikkoja. Vaatevienti luo työpaikkoja sekä kaupan alalla että tekstiilien kunnossapidon ja korjauksen parissa. Luodut työpaikat kehittävät sekä paikallista taloutta että elintasoa. Tutustu Pohjoismaiden ministerineuvoston raporttiin täältä.

Vaatteille on suuri kysyntä köyhän väestön keskuudessa, jotka tarvitsevat hyviä ja edullisia tuotteita. Käytetyt vaatteet ovat kotimaiseen tuotantoon verrattuna edullisia, joten ihmisillä  on varaa niihin. Vaatteet ovat myös laadultaan parempia verrattuna aasialaiseen massatuotantoon. Paikalliseen vaatetuotantoon onkin vaikuttanut eniten kilpailu Aasian maista 1990-luvulla alkaneen halpatuotannon vaatteiden tuonnin kanssa.